tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Suomenruotsalaiset : osa 2

Linkkauksesta Kevin MacDonaldin blogiin kehkeytyi erittäin mielenkiintoinen keskustelu juutalaisuudesta. Juutalaisuus on kiinnostanut, suututtanut ja ihastuttanut ihmisiä vuosituhansia. Juutalaisuus on nostanut vihan, inhon ja kateuden tunteita. Toisaalta juutalaisten säilyminen vuosituhansia erillisenä ryhmänä vainoista ja ajoittaisesta assimilaatiosta huolimatta herättää monissa ihmisissä suurta ihailua tai ainakin kiinnostusta.

Suomenruotsalaiset ovat hekin kyenneet säilymään ehkä tuhat vuotta erillisenä ryhmänä. Pitkään säilyminen perustui erillisiin asuinalueisiin toisaalta - ja ylempien yhteiskuntaluokkien identifioitumiseen ruotsin kieleen toisaalta.

Kun varsinkin Uudenmaan ja Turunmaan ruotsinkieliset alueet joutuivat voimakkaan suomenkielisen muuttoaallon kohteeksi 50-luvulta alkaen - ja ainakin Helsinki jo 1800-luvulta alkaen - jopa Hufvudstadsbladetissa keskusteltiin suomenruotsalaisuuden häviämisriskistä. Toisaalta yhteiskunnan demokratisoitumisen ja suomenkielisen sivistyneistön ja keskiluokan syntyminen heikensi ruotsin kielen valta-asemaa eliitin kielenä jo 1800-luvulta alkaen. Kaksikieliset avioliitot koettiin myös riskiksi.

Toisin kuitenkin kävi. Suomenruotsalaisuus elää ja voi hyvin. Tiettyjä puolikielisyysongelmia on - kaikki ruotsinkielisiin kouluihin tulevat lapset eivät osaa kunnolla ruotsia - mutta ongelmat ovat suhteellisen pieniä. Vaikka Etelä-Suomessa suurin osa suomenruotsalaisista osaa sujuvasti suomea ja suuri osa solmii seka-avioliiton, suomenruotsalaisuuden asema on hyvä.

Varsinkin keskiluokkaisissa kaksikielisissä perheissä lapset oppivat ruotsia ja menevät usein ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsin kielellä on vetovoimaa - kieli avaa monta ovea suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yksiviivaista olisi väittää että ruotsin kielen vetovoima johtuu ensi sijassa joistain suomenruotsalaisia suosivista säännöistä kuten kiintiöistä yliopistoihin. Näin ei ole, vaan LISÄKSI ruotsin kieli määrittelee sosiaalisen verkon jonka sisäänpääsyehtona on ruotsin kielen taito - tarkemmin sanoen ruotsin puhuminen suomenruotsalaisella aksentilla. Ruotsin ruotsalainen työtoverini ei pääse puheisiin suomenruotsalaisten tyttöjen kanssa ravintolassa ellei puhu englantia.

Suomenruotsalaisuus on kulttuurievoluution teorian mukaan kallis signaali tai vaikeasti väärennettävissä oleva (hard-to-fake) symboli joka määrittelee sosiaalisen verkon tai ryhmän, jolla on etninen luonne.

Hasidi-juutalaisuus on samalla tavalla sosiaalisen verkko. Symboli joka määrittelee hasidi-verkon on osin uskonto vaikeasti opittavine rituaaleineen, osin jiddischin kieli ja osin tietyt pukeutumissäännöt.

Sinänsä ryhmän määrittelevät symbolit ovat mielivaltaisia - ei suomenruotsin taidolla ole juuri muuta funktiota kuin sosiaalisen ryhmän symbolinen merkitseminen. Tämä ei tietenkään tee suomenruotsista mitään turhaa ilmiötä - se määrittelee sosiaalisen verkon (a symbolically marked group) josta on selvää sosiaalista hyötyä jäsenilleen.

Ankkalampi (Den finladssvenska ankdammen) on paljon vahvempi tapa linkkiytyä kuin facebook tai linkedin.

Lähteet

Tämä postaus perustuu omaan havaintoon ja Boydin ja Richersonin teoriaan symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta, joka ensi kertaa esitettiin artikkelissa The Evolution of Ethnic Markers. Katso aiempi postaukseni ko. teoriasta ja sen soveltamisesta nykypäivään.

Katso aiempi lyhyt postaukseni suomenruotsalaisista.

4 kommenttia:

Ironmistress kirjoitti...

Todettakoon näin, että ruukinmatruunan on hyvin vaikeaa päättää, onko ruotsi hänelle vihatun siirtomaaherran kieli, vaiko se kieli, jota hän puhui isoäidin kanssa lapsena. Eli ruukinmatruuna on hanhi ankkalammikolla :)

GoldenHawk kirjoitti...

"Ruotsin ruotsalainen työtoverini ei pääse puheisiin suomenruotsalaisten tyttöjen kanssa ravintolassa ellei puhu englantia."

Teet todella loistavia artikkeleita ja olet laajentanut maailmankatsomustani paljon. Tosin toi esimerkki hieman ontuu. Sosiaalidynamiikassa todennäköisempi selitys tälle olisi, että työkaverisi subkommunikoi vähemmän viehättäviä piirteitä, jolloin suomenruotsalaiset tytöt eivät kiinnostu hänestä. Subkommunikaatio vastaa kommunikaatiosta eräiden tutkimusten mukaan 90 prosenttia, jolloin esim. jokin taitavampi uros pääsisi mukaan keskusteluun esimerkiksi pälisemällä pääpäätä koko aika, tietenkin pikku kärjistys.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos positiivisesta palautteesta Goldenhawk.

Tartuit tuon ruotsinruotsalaiseen työkaveriini joka ei kelvannut suomenruotsalaisille nuorille naisille. Kaksi kommenttia:

1. Pointtini oli juuri se, että jos kaveri puhui englantia, ongelmaa ei ollut

2. Tarkoitukseni ei ollut esittää että suomenruotsalaiset naiset ovat kanoja, vaan jutun pointti oli se että sosiaalisen verkon määrittelee nimenomaan suomenruotsi ei ruotsi yleensä.

Samoin kuin hutteriiteilla sosiaalisen ryhmän määrittelee uskonnon lisäksi vanhakantainen elsassin murre ei saksa yleensä.

Tai ashkenazijuutalaisuuden juutalaissaksa eikä saksa yleensä.

La Castafiore kirjoitti...

Hei Jukka, törmäsin glögi- eiku blogikutsuusi tuolla suomi24:ssa ja luin mielenkiinnolla ajatuksiasi. Olen itse pari vuotta sitten samalla palstalla käynyt keskustelua erään Ruotsista Suomeen palanneen mutta Ruotsissa ikänsä asuneen, ilmeisesti alun perin suomenruotsalaisen kanssa, aiheesta että hän tänne Suomeen muutettuaan tunsi kokevansa syrjintää nimenomaan suomenruotsalaisten taholta.
Tässä helsinkiläisen suomenruotsalaisen ihan ikiomia ajatuksia aiheesta. Aika samoilla linjoilla ollaan, olen siis nimimerkki En_av_oss.

Tässä linkki keskusteluun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000015&conference=4500000000001335&posting=22000000011928661#22000000011928661