maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Botswana ja Zimbabwe - kaksi afrikkalaista maata

Botswana on maailman 49. varakkain valtio kun kriteerinä käytetään bruttokansantuotetta henkeä kohti. Botswana on hiukan varakkaampi kuin Kroatia ja Puola ja vähän varattomampi kuin Liettua. Botsawanan varakkuus perustuu valtaviin luonnonvaroihin.

Zimbabwe sen sijaan on yksi maailman köyhimpiä maita ja on sijalla 179 heti Kongon Demokraattisen Tasavallan jälkeen.

Mutta Botswana ja Zimbabwe kilpailevat kuitenkin yhdessä jumbosijasta eliajanodotteen osalta. Maailmanpankin raportin mukaan Botswanan elinajanodote on 35 ja Zimbabwen 37. Zimbabwen elinajanodote laski vuodesta 1990 vuoteen 2004 22 vuotta 59:stä 37:ään, mutta Botswanan elinajanodote laski 29 vuotta 64:stä 35:een.

Tieto on vuodelta 2004 - sittemmin Zimbabwe on mennyt todennäköisesti Botswanan ohi eli Zimbabwe lienee saavuttanut junbosijan.

Köyhyys ei selitä elinajanodotteen laskua - Botswanan bruttokansantulo on kasvanut vuosien ajan kovaa vauhtia - samaan aikaan kuin Zimbawen bruttokansantuote on laskenut.



Välittömänä syynä elinajanodotteen laskuun on pikemmin AIDS. AIDS-epidemia on WHO:n mukaan kuitenkin lähinnä afrikkalainen ilmiö. WHO:n mukaan ei ole odotettavissa että AIDS-epidemia leviää Afrikan ulkopuolelle. Afrikassa tai ainakin eteläisessä Afrikassa on jotakin, mikä on omiaan myötävaikuttamaan AIDS:in leviämiseen. WHO:n mukaan tuo jokin on ilmeisesti afrikkalaisten monet samanaikaiset seksuaalisuhteet.

Vanhasen ja Lynnin teoria Botswanan ongelmien mahdolisena selittäjänä ?

Tatu Vanhanen ja Richard Lynn toteavat kirjassaan IQ and Global Inequalities, että erot kansallisessa äo:ssa selittävät suurelta osin erot elinajanodotteessa ja bruttokansantuotteessa. Elianajanodotteen osalta äo:n selitysvoima on suurempi (60-70%) kuin bruttokansantuotteen osalta (50%).

Alhaisen kansallisen äo:n omaava maa voi Vanhasen ja Lynnin mukaan saavuttaa korkean bruttokansantuotteen, mutta lähinnä vain silloin, kun maalla on runsaasti raaka-aineita. Lisäksi raaka-aineiden hyödyntämisessä maalla pitää olla apunaan asiantuntijoita ja yrityksiä korkeamman kognitiotason maista. Sen sijaan alhaisen kansallisen äo:n omaava maa ei ilmeisesti yhtä helposti kykene saavuttamaan korkeaa eliajanodotetta. Se miten alhainen kansallinen äo vaikuttaa elinajanodotteeseen lienee hieman epäselvää. Ilmeisesti alhainen kansallinen äo ainakin vaikeuttaa terveysvalistuksen läpimenoa, lääkärien koulutusta ja terveydenhuoltojärjestelmän rakentamista.

Vanhasen ja Lynnin teoriaa vasten Zimbabwen ja Botswanan erot ja yhtäläisyydet tuntuisivat selittyvän. AIDS on varmaankin välitön syy elinajanodotteen laskuun, mutta AIDS:in takana lienee alhainen kansallnen äo. Zimbabwen kansallinen äo on Vanhasen ja Lynnin mukaan 70:n luokkaa - Botswanan kanallinen äo lienee samaa suuruusluokkaa mutta luvut puuttuvat.

Ei kommentteja: