maanantaina, maaliskuuta 30, 2009

Rasismi, anti-rasismi ja essentialismi

Essentialismi eli olemusajattelu (lat. essentia, olemus) on käsitys, jonka mukaan asioilla on jonkinlainen sisäänrakennettu olemus, joka tekee niistä sellaisia kuin ne ovat. Olemusajattelun perustana on, että jokaisella luontokappaleella on jokin olemus, joka erottaa hänet kaikista muista luontokappaleista.

Aristoteleen näkemys oli, että on olemassa erityinen idea tai muoto, joka määrittää olion esimerkiksi ihmiseksi.


Olemusajattelu johtaa siihen, että ihmisen olemus sekä oikea ja väärä toiminta johdetaan luonnollisesta järjestyksestä, jota todellisuus itsessään noudattaa. Esimerkiksi keskiajalla kristilliset jumaluusoppineet puhuivat luonnonlaista, joka määrittää hyvän ja pahan.

(Lainaus on wikipediasta.)

Antropologi Francisco Gil-White mainitsee artikkelissaan Ultimatum game with an ethnicity manipulation: Results from Khovdiin Bulgan Sum, Mongolia esimerkin essentialismista:

Mongolit uskovat, että jos kazahi-lapsi otetaan vauvana mongoli-perheeseen lapselle kasvaa kuitenkin kazahi-luonto.

Kognitiotutkijat ovat havainneet että kansanpsykologiassa ihmiset tarkastelevat toisia heimoja ja kansoja kuin ne olisivat eri lajeja ja näin luonnoltaan oleellisesti (essentiaalisesti) erilaisia kuin oma heimo. Rasismia on usein selitetty kansanpsykologian essentialismilla, eikä tietysti syyttä:

Rasismi on useimmiten essentialistista.

On kuitenkin muistettava, että

myös anti-rasismi on useimmiten essentialistista.

Anti-rasismia perustellaan usein kansanpsykologiassa sillä että me olemme kaikki oleellisesti samanlaisia. "Loppupeleissä kaikki ihmiset ovat samanlaisia" toteaa saamelaisradiokin.

Kiistaa siitä onko ihmisroduissa eroja henkisissä ominaisuuksissa ei essentialistisilla kansanpsykologisilla perusteluilla tietenkään voi ratkaista.

Ei kumpaankaan suuntaan.

Ei kommentteja: